Sari ja Jari Lund
Välihaka 65
07190 Halkia
RuttuBH SMOOTH BREEZE LEGEND OF TROLL s.30.9.2002 kyynerät 0/0, lonkat B/A i: LTU MVA RUS MVA PMV-01 V-01 V-02 PMV-05 BALTV-05 ESTV-00 LTUV-07 SMOOTH BREEZE SINFONY OF STAR e:MARZAN ASTRALE
Rutun luonnetesti LT 110 pist.
NäyttelytRutun kanssa ei ole paljon näyttelyssä käyty. Kaiketi 3 kertaa. 2003 oli Aptus Show:ssa ROP-pentu
2004 Erikoisnäyttelyssä EH ja NUK1 Tuomari Jean Lory:n arvostelu:"Grand chien matiant, TB tete forme et proportion, ocil bon coleur, DCP, bon dessus et dessons, aplom bs legelement ouvert de anterieurs , angulation correct, robe bon coleur et texture, la poitrine manque de volume, la fonet trop portee, la marche manque de regularite."
2005 Ryhmänäyttelyssä EH ja AVK2 Tuomari Marianne Baden arvostelu: "Masculine 2,5 old dog, Good proportions of head, would like a little more undejaw. Correct bite, good neck and topline. Could prefer better body and chest. Well angulated. Good coat and colour." Elämää Rutun kanssaRuttu on Sarin elämän suuri briard rakkaus. Suuri sydän kääriytyneenä mustaan karvaan. Yhteistä taivalta ovat hankaloittaneet Rutun välilevytyrä 2006 ja suuri keuhkoleikkaus 2008. Lisähankaluutta yhteiselle harrastustaipaleelle ovat tuoneet Sarin polven eturistisiteen repeäminen 2005 ja nilkkamurtuma 2007. Voi sanoa että 6:sta yhteisestä vuodesta on melkeinpä 4 mennyt vammoja parannellessa. Rutun kanssa kuitenkin on harrastettu jonkun verran jälkeä, kisoihin asti ei olla koskaan päästy, eikä ehkä koskaan päästäkään. Riippuu siitä miten Rutun hyppäämiset noilla vammoilla tulevat onnistumaan. Huono tuuri ei katso aikaa eikä paikkaa. Ruttu on luonteeltaan erittäin vilkas, erittäin ohjaajasidonnainen, aina hyvällä tuulella ja aivan ihana karvakasa. Voisi sanoa että kiipeää vaikka takapuoli edelle ohjaajan pyynnöstä puuhun. Nuorena Ruttu oli jopa niin vilkas, että keskittymisen kanssa oli aika hankalaa ja varsinainen koulutus Rutun osalta on aloitettu hieman normaalia myöhemmin. Ruttu tekee erittäin hyvää ja innokasta tottista, maastoa on päästy hieman vähemmän harjoittelemaan. Jälki sujuu harjoitusmäärään nähden kohtuullisesti. Erityisen ihastunut olen Rutun luonteeseen, en tiedä pystyykö sitä edes kuvailemaan kenellekään muulle kuin toiselle briard ihmiselle. Ruttu on koira, jollaisen soisi kerran elämässä jokaiselle koiraa rakastavalle ihmiselle ja harrastajalle. Se on aina läsnä ja lähellä, olematta kuitenkaan koskaan tunkeileva, aina yhtä innokas lähtemään ja tekemään. Tottiksessa kuumenee joskus jopa liikaakin. Mulla meni rottweilerin jälkeen aika kauan siihen, että ymmärsin miten pitää kouluttaa ja käsitellä koiraa, jonka viretaso paukkuu taivaissa ihan itsestään. Vieläkin, vaikka ikääkin Rutulla jo on, sen viretaso paukaisee äkkiä niin korkealle, että oppiminen lakkaa ja koira on kuuma kuin hellakoukku ja se on osattava rauhallisesti tuoda sieltä tasolle, jolla koira pystyy taas oppimaan uutta. Isokokoisena soosarina se on myös onnettomuusaltis sählätessään, sekä itselleen että ohjaajalle. Jos ei osaa varoa, on helposti omat hampaat sisällä kun joka kerran sivulle tulon yhteydessä Rutun pitää myös ponkaista metri ylöspäin kohti ohjaajan naamaa. Samaan aikaan ei parane kumartua. Onneksi se osaa myöskin padota vireensä niin että suoritus ei kovasti kärsi. Ruttu on ehkä vilkkain koira, joka meillä koskaan tulee olemaan. Kotona se osaa myös kyllä relata. Sen lempiharrastus on hivuttautua hyvin hyvin varovaisesti emännän viereen sohvalle rapsutettavaksi, mutta senkin se tekee hyvin hienovaraisesti olematta ikinä vähääkään tunkeileva. Tyypillisenä maalaiskoirana se suhtautuu kaupungin tohinaan joskus hieman sähläten, se toki johtuu ohjaajan laiskuudesta käydä kaupungissa, eikä niinkään koirasta. Yleensä silloin kun ajattelen että nyt se käyttäytyy huonosti jossain uudessa tilanteessa/paikassa, Ruttu osaa yllättää ja käyttäytyä hyvin joviaalisti. Toisiin uroksiin Ruttu ei myöskään suhtaudu agressiivisesti, vaan yleisesti ottaen vapaana ollessaan tulee toimeen kaikkien koirien kanssa. Kaikki koirat eivät tosin pidä Rutun verbaalisesta tavasta ilmaista itseään ja komentaa leikkimään, vaan niistä on pelottavaa kun iso uros komentaa isolla äänellä. Enemmänkin kytkettynä sitten saattaa vahtia ohjaajaa vierailta koirilta. Ruttu on muutenkin erittäin verbaalinen, se tervehtii kotiinsaapuvaa omaa väkeä aina juttelemalla ja hörisemällä, sekä puhisee oudoille asioilla samalla lailla kuin hevonen. Saman tavan olen huomannut kyllä jo Hapsussakin. Ehkäpä puhiseminen on briar-ominaisuus, koska meillä muut koirat eivät ole koskaan puhisseet... :) Ruttu on myös osallistunut Jarin kanssa kertausharjoituksiin ja toiminut siellä kuulovartio- ja vartioimistehtävissä. Saattaa olla että muutama ulkopuolinen sotilaleiriin tulija on joskus saanut hieman traumoja pimeässä metsässä haukkuvasta näkymättömästä koirasta. Sen tulijoista ilmoittamisen Ruttu tekee vain vapaana ollessaan. Sitten varsinaisessa itse kuulovartiossa oleminen on ollut jotenkin luontaista Rutulle, ehkäpä sillä on vielä jäljellä jotain luontaisia ominaisuuksia esi-isiltään sota-ajoilta, jolloin briardit todella myös toimivat kuulovartiotehtävissä. Ruttu nimittäin ilmaisee kuulovartiossa kaikki ylimääräiset kulkijat erittäin hiljaisella pienellä murinalla, joka ei kovin kauaksi kanna. Briardit tuntien voisi luulla että meteli olisi hirveä, mutta ei. Rutun pääasiallinen työ on kuitenkin olla emännän kainaloinen. :) Ja maailman paras sellainen. |